Tänään töissä eräs herrasmies tilasi cappuccinon. Valmistin kyseisen cappuccinon ja luovutin sen kohteliaasti herrasmiehelle. Kaadoin cappuccinon päälle juuri niin hienon rosetan kuin vain kykenin. Herrasmies katsoi cappuccinoa vähän aikaa ja totesi että ihan hienon näköinen, mutta tuo ei kuitenkaan ole cappuccino. Olin hieman ymmälläni ja totesin, että kylläpäs vaan muut juomat, jotka teen samalla tavalla, ovat cappuccinoja. Herrasmies sivisti minua, että cappuccinon päällä kuuluu olla maitovaahtoa. Kerroin herrasmiehelle, että kahvissa on kuin onkin vieläpä melko onnistunutta maitovaahtoa josta todisteena on rosetta. Herrasmies kuitenkin toisti tyhmälle baristalle, että Cappuccinon päällä kuuluu olla maitovaahtoa.
Mitä h*lvetin vaahtoa siinä kupin päällä pitäisi olla, minä en tiedä.
Päivän pistetilanne: Bugatti, alessi ja Fairy 1, Joona 0.
Perhapsology 
Mielestäni kahvijuoman kuuluu olla baristan näkemys kyseisestä kahvista – valmistettu baristan mielestä parhaalla tavalla siten, että kahvin parhaat puolet tulevat esille peittäen mahdolliset huonot puolet. Nimimerkillä kokemusta on.
Tukholmassa baristakisojen after partyissa Drop Coffeen omistaja avautui, muutaman oluen juoneena, miten ei koskaan unohda ensimmäistä vierailuani kyseisessä kahvilassa. Tilasin espresson ja kyseinen, etäisesti Clark Kentiä muistuttava barista iloitsi jo etukäteen miten saa valmistaa kahvin siitä kiinnostuneelle henkilölle (ilmeisesti näkyy aurastani). Shotti oli varsin tiukka ja mielestäni maistui ”Pingviini-suolalakritsille” ja totesin, että hieman pidempi saattaisi olla parempi. Baristan mielestä shotti oli onnistunut täydellisesti ja lähtikin kommenttini jälkeen takahuoneeseen sadattelemaan typerää asiakasta.
Nyt kalle tarkkana kumpaan leiriin kuulut: ammattilaiset vai hankalat asiakkaat 🙂
No tälläiseltä näyttää oikea capu, tietty. http://www.realbakingwithrose.com/cappuccino_alpino-thumb.jpg
😉